Coyote - Everything Moves Nothing Rests (LP)

Fakta NuNorthern Soul valmistautuu viettämään kymmenvuotisjuhlaansa, ja on sopivaa, että levy-yhtiön seuraava albumijulkaisu tulee Coyotelta. Duon vaikutus 2000-luvun balearic-skeneen on kiistatta ollut vielä merkittävämpi kuin Phil Cooperin Ibizalla toimivan levy-yhtiön. Timm Sure ja Ampo eivät juuri ole poikenneet vuonna 2006 perustamastaan levy-yhtiöstä Is It Balearic?, ja heidän päätöksensä antaa seitsemäs albuminsa NuNorthern Soulille kertoo siitä, miten korkealle he yhtiön arvostavat. Tunne on molemminpuolinen. Cooper on pitkään tukenut nottinghamilaisen duon työtä ja heidän huolellisesti kuratoituja julkaisujaan. Everything Moves, Nothing Rests on klassista Coyotea. Musiikki on monipuolista, mutta sitä yhdistää tunnistettava lämmin, unelmoiva ja koskettava soundi. Levyllä on runsaasti hienovaraisia viittauksia musiikillisiin ja kulttuurisiin teemoihin, joita on pitkään jäänyt vähälle huomiolle heidän töissään. Esimerkiksi nimi viittaa antiikin kreikkalaisen The Kybalion -teoksen seitsemään hermeettiseen periaatteeseen, joka on pitkään kiehtonut duoa. Duon tuotantoa tunteville levy tuntuu heti kotoisalta. Rikas, rakkautta uhkuva musiikillinen kudelma, jossa on leijailevia sointuja, dub-henkisiä basslinjoja, kaikuvia lauluotteita, laiskaa soitantaa, värikkäitä syntetisaattorimotiiveja ja rentoja rytmejä. Albumin lukuisat kohokohdat yhdistyvät yhtenäiseksi musiikilliseksi matkaksi, joka tuntuu paljastavan uusia äänityksiä jokaisella kuuntelukerralla. Ja mitä kohokohtia. Avausraita ’Free To Choose’ yhdistää vintage-italodream housea muistuttavat äänitekstuurit kaikuviin puhuttuihin lauluosuuksiin, putoileviin syntetisaattorisooloihin ja akustisen kitaran välähdyksiin pään nyökyttävän groovin päällä. Sitten on ’Freya’s Songin’ flamenco-dub-tanssi ja ’Nothing Restsin’ kaipaava valitus, jonka lipuvat trumpettisoolot, pyörivät soinnut, kieppuvat marimbamelodiat ja tarttuvat rummut kuulostavat auringonnousun taustamusiikilta. Laatu ei lopu siihen. Monet hakeutuvat hienovaraisesti psykedeelisen elektroniikan, painavan acid-basson ja tunnelmallisten ambient house -sointujen pariin ’Vine of the Soulissa’, ja ’Fullnessissa’, jonka ilmavat syntetisaattorijouset, näytteistetyt puhutut laulut, hidastetut groovet ja syvä basso ovat äänen tasolla kuin lempeä syleily. Lopuksi on ’Writing on Water’, syöksyvä ja jatkuvasti kasvava tanssilattiaretki, jossa väristyttävät pianomotiivit, elämää vahvistavat jouset ja kaleidoskooppisten syntetisaattoriäänten aallot kietoutuvat dub-henkisen house-groovin ympärille. Se tarjoaa upean päätöksen nottinghamilaisten balearic-mestareiden sopivan tunnelmalliselle albumille.