Francesco Geminiani - Concerti Grossi, Op. 2 & 3

Fakta Francesco Saverio Geminiani (1687–1762) syntyi Luccassa, ja hän aloitti opintonsa jo nuorena isänsä johdolla. Tärkeimmät oppinsa hän sai kuitenkin roomalaisen mestarin Arcangelo Corellin oppilaana. Sävellysopinnot Alessandro Scarlattin kanssa auttoivat muovaamaan hänen taitoaan. Vuonna 1714 Geminiani asettui Lontooseen, jossa hänestä tuli nopeasti tunnettu yhtyesoittajana, konserttiviulistina ja opettajana. Siellä hän ystävystyi Händelin kanssa ja johti orkesterin soittoa monissa heidän yhteisissä esityksissään. Geminiani menestyi hyvin paitsi Lontoossa myös Irlannissa, jossa hän vietti huomattavan ajan. Vuonna 1760 hän asettui Dubliniin ja kuoli siellä vuonna 1762 melko köyhissä oloissa. Geminiania kuvattiin soitossaan ilmaisuvoimaisuudesta, dynaamisen värityksen rikkaudesta, poikkeuksellisesta eloisuudesta ja voimakkaasta temperamentista. Tartini kutsui Geminiania osuvasti nimellä ”il furibondo”, eli raivokas. Hänen merkittävimpiin panoksiinsa barokkikonserttojen ohjelmistossa kuuluvat Concerti grossi Opp. 2 ja 3, jotka julkaistiin vuosina 1732 ja 1733. Kumpikin kokoelma koostuu kuudesta konsertosta, ja ne noudattavat Corellin luomaa mallia, erityisesti hänen Concerti grossi Op. 6 -teostaan. Geminianin teokset ovat kuitenkin laajempia ja harmonisesti rohkeampia. Ne sisältävät usein monimutkaista kontrapunktista kirjoitusta ja dramaattisia kontrasteja konsertino-ryhmän (solistisoittimien joukko) ja ripieno-ryhmän (koko yhtye) välillä, mikä on concerto grosso -muodon tunnusmerkki. Op. 2 erottuu lyyrisestä eleganssistaan ja hienostuneesta rakenteestaan, kun taas Op. 3 paljastaa rohkeamman ja ilmaisuvoimaisemman tyylin, mahdollisesti Geminianin kasvavaa riippumattomuutta Corellin varjosta. Teoksia ei suunniteltu vain julkisiin konsertteihin vaan myös opetukseen ja kotimusisointiin, ja ne osoittavat Geminianin taitoa yhdistää taiteellinen syvyys ja saavutettavuus. Geminianin Concerti grossit saivat hyvän vastaanoton omana aikanaan, ja niitä on arvostettu jatkuvasti niiden rikkaiden sävyjen ja ilmaisuvoiman vuoksi. Ne edustavat myöhäisbarokin ihannetta, jossa virtuositeetti yhdistyy tunteelliseen intensiteettiin. Nykyään ne ovat vakiintunut osa vanhan musiikin yhtyeiden ohjelmistoa, ja ne korostavat Geminianin roolia italialaisen barokkiperinteen välittäjänä ja uudistajana kansainväliselle yleisölle. Italialainen huippuyhtye L’Archicembalo soittaa teokset. Yhtye on aiemmin äänittänyt Brilliant Classicsille Vivaldin jousikonsertot, ja äänitykset saivat laajaa kriitikoiden kiitosta.