Hannah Macklin - Mu (LP)

Fakta Hannah Macklinin esikoisalbumi ”Mu” on kimaltava kosminen orkesterillinen neo-soul-teos. Jazz-vaikutteinen laulu ja tuotanto yhdistävät triphopin ja progressiivisen rockin vaikutteita ja tuovat mieleen Björkin Homogenic-kauden tai Portishead’n sekä nykyartisteja kuten Solangen. Mistä Mussa on kyse? Mu käsittelee kaikkea: rakkaudesta ja erosta kertovat laulut ovat albumilla rinnakkain lauluihin, jotka ihastelevat maailmankaikkeuden mittasuhteita. Mu on zen- ja chan-buddhalainen käsite, joka tarkoittaa ”tyhjyyttä” ja myös ”puhdasta tietoisuutta”. Tietoisuutta, joka on kaiken lähde. Hannahin sanoin: ”Jokaisessa hetkessä on niin paljon elämää. Loputtomia kuvioita, algoritmeja ja ilmiöitä, jotka toistuvat, muuttuvat ja sopeutuvat. Ne kiertyvät ulospäin lähteestä. Mikä lähde? Lähde.” Etsiessään lähdettä Hannah on säveltänyt ja sovittanut määrittelemättömän, elokuvamaisen albumin, joka vie kuuntelijan mutkikkaalle polulle hänen mielikuvitukseensa. Sekä äänellisesti että teemoiltaan Mu on albumi äärimmäisyyksistä ja korkealentoisista tavoitteista. Hauraat ja herkät laulu- ja viulukerrokset asettuvat vastakkain rouheiden kohinamaisemien ja synkkien syntetisaattorien kanssa. Hannahin voimakas ääni jakaa huomion jousiosuuden kanssa, ja sitä tukee avara tuotanto, jossa on paljon akustisia soittimia. Tuottaja Nick Herrera on tuonut akustiseen paletiin rauhoittavaa tukevuutta, erityisesti päännyökyttelevät rummut, jotka ankkuroivat Hannahin taivaallisia pohdiskeluja. Kuten elokuvamusiikki tai sinfonia, Mu kuunnellaan ja ymmärretään parhaiten kokonaisuutena: se palaa teemoihin ja kertosäkeisiin ja tarkastelee niitä uudelleen. Joskus kappale on kappale, joskus se on äänimaisema, joka uneksii kappaleesta. ”Tätä albumia tehdessäni minulla oli tietty käsitys siitä, miltä musiikin pitäisi kuulostaa. En tarkoita lajityyppiä… kyse oli enemmän kehollisesta, aistivaltaisesta konseptista, jonka tiesin voivani toteuttaa vain sallimalla itselleni kokeilun ja samanaikaisen luomisen, uskomalla karkeisiin ideoihini tarpeeksi kasvattaakseni ne ja kutoakseni ne tarinoiksi… Päätin kutsua albumia nimellä ”Mu” kuvaamaan tyhjää kuilua, jonka annoin pidellä sisälläni, kun nämä kappaleet syntyivät.”