Iggy Pop Underworld - Apres (LP)

Fakta Lehdistö on jumaloinut Iggy Popia hänen elinaikanaan, ja neljän vuosikymmenen ajan se on taipunut hänen ilmeisyytensä edessä. Yleisö, joka nykyään tulee paikalle vain nähdäkseen hänet vielä kerran kiertämässä lavoja, jotka eivät ole vaatineet niin paljon, kuin hän antaa. Hän on melkein vastentahtoisesti vaihtoehtoisten virtausten kummisetä, virtausten, jotka hän itse on katkaissut hampaidensa iskulla jokaisen uudestisyntymän yhteydessä. Iggy Pop on enemmän kuin taiteilija rakossa. Hän on rako.Preliminaires-levyn jälkeen tiedämme, että Iggy osaa ilmaista itseään muullakin tavalla kuin möykkäämällä kitaroilla, joista sirpaleet sataa, tai ulvomalla ruutia. Hän tarvitsee vain halun. Pelkkien taiteellisten pyrkimystensä ajamana ja välttämättömän tarpeen ohjaamana päästä asian ytimeen hän on nauhoittanut ranskalaisen vaikutuksen alaisena, taiteellisesti ja sydämestään, tämän ”Après”-levyn noin tusinan kappaleen verran. Levyn nimi riimittelee hänen nykyhetkensä kanssa. Coverit ”La vie en rose”, ”Everybody's Talking”, ”Syracuse”, ”Michelle” ja ”Et si tu n'existais pas” eivät yritä todistaa mitään. Iggy vain kääntää persoonallisuutensa toisen puolen valoon ja jättää muiden arvailtavaksi, mikä puoli on tummempi. Tämä on kaukana villeistä, tunteikkaista rytmeistä, joita hän on valinnut ilmaistakseen itseään toisella tavalla. ”Après” ansaitsee kaikuvan vastaanoton, kovaa ja selkeästi, ja toisenlaisena. Äänellään, joka on yhtä kaunis kuin syvä ja joka kuohuttaa suolistoa, Iggy Pop omaksuu nämä klassikot ja sovittaa ne omiin mittoihinsa, ja takaa jännityksen.