Jerzy Semkow Polish Sinfonia Iuventus Orchestra Tworek Penderecki - Concertos 9 (CD)

Fakta Krzysztof Pendereckin Sellokonsertto nro 2 (1982) tilattiin Berliinin filharmonikoilta, ja se on omistettu sekä orkesterille että Mstislav Rostropovitšille. Se kuuluu säveltäjän alkuperäisimpiin ja kehittyneimpiin konsertoihin. Siinä Pendereckin kvasiromanttiset ajatukset yhdistyvät erittäin dissonanttisiin, sonoristisiin jaksoihin, jotka rikastavat teoksen monimutkaista arkkitehtuuria merkittävästi. Vaikka sävellys jakautuu kahdeksaan selvärajaiseen osaan, Penderecki onnistuu saavuttamaan jotakin, mikä partituurin monimutkaisuudesta huolimatta näyttää mahdottomalta: kerronnallisen yhtenäisyyden tuntuman. Teoksen muoto perustuu toistoihin ja dissonansseihin. Vahvasti kromatisoitu motiivi, joka palaa lyhyinä jaksoina eri muodoissa kappaleen aikana, on muodon kehityksen lähtökohta. Teoksen edetessä on lähes mahdotonta osoittaa tarkkaan, mikä määrää sen kerronnallisen kehityksen, kun esiin tulee lukuisia esteettisiä kollaaseja ja jatkuvia muutoksia ilmaisussa ja harmoniassa. Lisäksi Penderecki ryhtyy yllättäen nerokkaisiin kokeiluihin, joiden tavoitteena on hyödyntää orkesterin potentiaali mahdollisimman täysin. Pendereckin Sonaatti sellolle ja orkesterille on esimerkki säveltäjän tiukasti avantgardistisesta ja sonoristisesta ajattelusta 1960-luvun puolivälistä. Vuonna 1964 kirjoitettu teos sai maailmanensiesityksensä samana vuonna Donaueschingenin musiikkipäivillä, ja solistina toimi Siegfried Palm, nykymusiikkiin erikoistunut sellisti. Teos koostuu kahdesta osasta, jotka ovat ilmaisultaan paljon yhteneviä mutta rakenteeltaan erilaisia. Yleistunnelma on ahdistunut ja väistämätön. Ensimmäisen osan sujuvasti virtaava, hiljainen kerronta perustuu jousten pitkiin motiiveihin. Toisessa osassa ajatusten mosaiikki kokee laajoja muutoksia, kun lyömäsoitinryhmä liittyy solistin rinnalle etualalle sellon vastaäänenä.