Klima Kalima - Voyager Blues

Fakta Suomalainen kitaristi Kalle Kalima tapasi kontrabasisti Oliver Potratzin ja rumpali Oliver Steidlen Berliinissä vuonna 2000. Nuo kolme muusikkoa lähtivät yhteiselle matkalle, joka on nyt kestänyt 25 vuotta. He ovat luoneet oman soundinsa ja venyttävät jatkuvasti trion mahdollisuuksia musiikillisesti. Suomalaisten ja berliiniläisten vaikutteiden yhdistelmä tuottaa omaperäistä, villiä ja luovaa jazzia. Klima Kalima hyödyntää rockin, bluesin ja kansanmusiikin aineksia ja antaa modernille jazz-soundilleen omintakeisen ja erikoisen sävyn. Albumi ”Finn Noir” julkaistiin vuonna 2013 (Enja Records), ja sitä seurasi livealbumi ”Live” (Planet Berlin 2022). Nämä levyt sekä aiemmat albumit ”Loru”, ”Chasing Yellow” ja ”Helsinki on My Mind” saivat erinomaisia kansainvälisiä arvioita. Yhtye voitti New German Jazz Award -palkinnon vuonna 2008 ja on esiintynyt konserteissa ympäri Eurooppaa. Uusi albumi ”Voyager Blues” ilmestyy syksyllä 2025 TYXart-levy-yhtiöllä. Projekti kertoo kaksosluotaimista Voyager 1:stä ja Voyager 2:sta, jotka sijaitsevat aurinkokunnan rajavyöhykkeellä. Luotainten instrumentit sammutetaan yksi kerrallaan, toivoen että energiaa riittää muiden laitteiden toimintaan vuoteen 2030 asti. Musiikillinen projekti ”Voyager Blues” keskittyy näihin kuoleviin luotaimiin, ja Klima Kalima tarjoaa äänimaailman kuvitteelliselle elokuvalle yhä yksinäisemmistä ja häipyvistä avaruusaluksista. Teema kaikuu myös kolmen muusikon elämäntavassa, joka näyttää tuomitulta jatkuvalle matkustamiselle. Yli 25 vuoden kova työ – loputtomien sävellys-, harjoittelu-, keikka- ja äänitysjaksojen kautta – on kehittänyt trion oman kielen. Lehti ”Jazzthetik” kirjoitti heidän viimeisimmästä albumistaan: ”Monk-maisia iloisen itsepäisessä hengessä, mutta ei repertuaarissa, kolmikko on kehittänyt runsaan ohjelman vääristymiä, liioitteluja ja voimistuksia.” Tässä projektissa yhtye palaa musiikillisiin juurilleen. Vapaampi musiikillinen kieli on ”Voyager Bluesissa” olennainen, jotta se heijastaa luotainten loputonta yksinäisyyttä, ja se antaa vielä enemmän tilaa ideoille ja muusikoiden väliselle vuoropuhelulle. Musiikillisesti painopiste on nyt kerronnallisessa, melodisessa kielessä. Perusajatuksena on blues, jonka yksinkertaisuus ja selkeys kaikuvat kuoleman yksinäisyydessä. Rinnalla kulkevat melodiat ja polyrytmiset kerrokset, jotka tulkitaan rockista ammentaen jatkuvina muusikoiden välisinä dialogeina.