Margarita Höhenrieder Nordwestdeut - Grieg & Ragnarsson: Nordlicht

Fakta Runoilija Henrik Ibsen ja Edvard Grieg tapasivat Roomassa vuonna 1866. Tuolloin Ibsen työskenteli dramaattisen runoelman ”Peer Gynt” parissa, joka perustui Peter Christen Asbjørnsenin norjalaisiin kansansatuihin. Ibsen muokkasi runoelman näytelmäksi ja tilasi Griegiltä siihen musiikin. Ensi-ilta oli 24. helmikuuta 1876. Muutama vuosi myöhemmin Grieg käytti tätä musiikkia kahden puhtaasti orkesterisarjan luomiseen, jotka kuuluvat romantiikan tunnetuimpiin teoksiin, ja lopulta hyvin värikkääseen ja tunnelmalliseen sovitukseen neljälle kädelle pianolle. Grieg sai inspiraationa kirjoittaa Pianokonserttonsa a-molli op.16 opiskelijana, kun hän kuuli Clara Schumannin soittavan miehensä Robertin pianokonserttoa Leipzigissä vuonna 1858. Hänestä tuli Schumannin suuri ihailija. Grieg valitsi omaan pianokonserttoonsa saman sävellajin kuin Schumann, a-molli. Konsertto kirjoitettiin kymmenen vuotta myöhemmin Tanskassa. Kööpenhaminan ensi-ilta vuonna 1869 sai innostuneen vastaanoton. Kun E. Grieg tapasi Franz Lisztin Roomassa vuonna 1870, Liszt soitti hänen pianokonserttonsa, mikä oli Griegille suuri kunnia ja ilo. Pianokonsertto ja kaksi Peer Gynt -sarjaa kuuluvat romantiikan kauneimpiin ja suosituimpiin pianoteoksiin. Margarita Hohenrieder on tuntenut islantilaisen säveltäjän Hjalmar Helgi Ragnarssonin ja hänen musiikkinsa jo useiden vuosien ajan. Hän tutustui tämän pianokappaleisiin Ragnarssonin sisaren, pitkäaikaisen ystävänsä, pianisti Anna Ragnarsdóttir-Hoffmannin kautta. Tämä oli myös hänen entisen opettajansa ja tunnetun pianovirtuoosin Ludwig Hoffmannin puoliso. Hohenrieder itse etsi tuolloin useita kappaleita nimenomaan vasemmalle kädelle. Hän suunnitteli yhteisesiintymisiä nimellä ”2 linke Hände” (2 vasenta kättä) yhdessä taidemaalari Bernd Zimmerin kanssa. Kun Bernd Zimmer maalasi yleisön edessä taulun pelkällä vasemmalla kädellään, Margarita Hohenrieder soitti vasemmalle kädelle sovitettuja kappaleita. Kyseessä on luova ja ainutlaatuinen projekti. Hjalmar Helgi Ragnarsson kirjoitti hänelle vasemmalle kädelle tarkoitetun kappaleen ”Stilla”. Se oli taiteilijalle matkalla Islantiin kiehtova ja mystinen heijastus enimmäkseen vaaleanvihreän sammalen peittämästä tulivuorimaisemasta, jossa on jäätiköitä sekä loputon laajuus ja hiljaisuus. Kun hän soitti Stillaa, hän tunsi joissakin paikoissa jopa näkevänsä hetkeksi revontulet. Rouva Hohenrieder kuuli ensimmäisen kerran suomeen syntyneen pianisti Antti Siiralan raadin jäsenenä Wienin kansainvälisessä Beethoven-kilpailussa vuonna 1997. Siirala oli tuolloin 17-vuotias ja voitti ensimmäisen palkinnon. Hän on nyt hänen kollegansa Münchenin musiikki- ja esittävän taiteen yliopistossa.