The Wave Pictures - Gained/Lost - Neon Pink Vinyl (LP, Värivinyyli, Pinkki)

Fakta Klassista laulunkirjoitusta, virtuoosimaista soittoa ja unenomaista sanoitusta. The Wave Pictures palaa levyllä Gained/Lost, joka yhdistää 60-luvun garage rockin, 70-luvun klassisen rockin ja 90-luvun amerikkalaisen indien. DIY-henki on ohjannut yhtyettä lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Albumilla David Tattersall (kitara ja päälaulu), Franic Rozycki (basso) ja Jonny Helm (rummut) tavoittavat yhdessä soittamisen ilon. Tämä kemia on vakiinnuttanut yhtyeen asemaa yhtenä Britannian kestävimmistä kulttiyhtyeistä. Tattersallin sanoitukset saapuvat kuin postikortit paikasta, jossa muistot pirstoutuvat ja unet täyttävät halkeamat. Ne kuvaavat minää lapsena, vanhuksena ja naapurin ikkunasta katsovana tarkkailijana. Sanat leijuvat kitaroiden ja rumpujen yllä kuin Chagallin maalauksen hahmot taivaalla. The Wave Pictures antaa aina arkisille asioille niiden taikuuden. Tattersallin suunnittelema kansikuva on kunnianosoitus Robert Frankin Exile On Main Streetin kannelle. Lapsuuden kuvat yhdistyvät yhtyeen tuoreisiin valokuviin ja moniin muihin hahmoihin vanhoista kauhuelokuvien julisteista entisiin jalkapalloilijoihin. Kaikki heidän maailmansa valuu The Wave Picturesin musiikkiin. Albumi alkaa Burroughsin innoittamalla unimaisemalla ”Alice”. ”Sure and Steady” on kuin Lou Reed, joka olisi kasvanut East Midlandsissa. ”Past The House Painted Blue” muistuttaa Matisse-maalausta. ”You're My Patient Now” sekoittaa Raymond Chandleria ja Link Wrayta. Runollisuudellaan ja ilollaan itse kappaleet ovat albumin vahvin puoli. Edeltäjänsä tapaan Gained Lost äänitettiin Jim Rileyn toimesta Rochesterin Ranscombe Studiosissa seitsemän päivän aikana vuoden 2024 alussa. Riley, joka on työskennellyt yhtyeen kanssa useissa projekteissa, kuten Great Big Flamingo Burning Moon ja Bamboo Diner in the Rain, tallentaa The Wave Picturesin livenä ja suodattamattomana, juuri niin kuin yhtye haluaa äänittää. Koko albumin ajan David Tattersallin kitarointi on keksiliästä, melodista, tunteikasta ja virtuoosimaista. Hänen soittonsa on välillä yhtä lyyristä kuin Jerry Garcialla, toisinaan terävää ja hoikkaa kuin Tom Verlainella, mutta aina tunteellista ja kappaleeseen osuvaa. Ei ihme, että Marc Riley kuvaa David Tattersallia ”sukupolvensa parhaaksi kitaristiksi”. Gained/Lost asettaa uuden mittapuun: henkeä, käsityötaitoa ja iloa tiivistettynä.