Vermont - II (CD)

Fakta Vermont-debyyttialbumin (KOMP 114CD/KOM 293LP, 2014) jälkeen, joka ilmestyi yllättäen ja sai paljon kiitosta, Motor City Drum Ensemblen Danilo Plessow ja Innervisionsin Marcus Worgull palaavat yhteen jatkamaan syntetisaattoriunelmointia nimeltään sopivasti II. Uusi levy jatkaa siitä, mihin ensimmäinen täyspitkä jäi. Duo etenee edelleen valoisalla ja aaltoilevalla polulla, johon vaikuttavat yhtä paljon kosmische, krautrock, minimal wave ja syntetisaattorisoundtrackit. Instrumentaalikappaleiden uusi erä alkaa tiukasti balearic-tunnelmaisella ”Norderneyllä”, pehmeästi keinuvalla ja kevyin askelin etenevällä kappaleella, jolla on tarkka rakennetaju. Kappaleessa kitaralla vierailee Robbert Van Der Bildt (eli Kaap), ja se on kuvaava lähtökohta albumille, joka, kuten Vermontin debyytti, liikkuu onnistuneesti taloudellisten ja huolellisten studiojärjestelyjen sekä leikkisän, sattumanvaraisen tutkimisen välillä ja työntyy pitkälle jam-session suuntaan. Van Der Bildtin kitara palaa nyppivällä ja uteliaalla ”Uferilla”, jossa Vermont osoittaa uudistunutta otetta jazzmaiseen improvisaatioon. Sama pätee kappaleisiin ”Dschuna”, ”Chanang” ja ”Wenik”, joissa jousissa soittavat myös Dermot O’Mahony ja Tadhg Murphy. Vermontin syntetisaattorikoneistot ovat silti levyn pääasiallinen vetonaula. Laaja soitinkirjo kattaa koko analogisen kimalluksen kirjon Arp Oddysseystä ja Moog Prodigysta Fender Rhodesiin, Junoon ja Prophetiin, ja varusteista kiinnostuneet löytävät siitä runsaasti ihailtavaa. Siksi kappaleet kuten ”Chemtrails”, ”Unruh” ja ”Gebirge” kallistuvat konemaiseen suuntaan ja kietovat arpeggioidut sekvenssit taitavasti yhteen tunnelman maksimoimiseksi. Uhkaavat, hieman uhkaavat syntetisaattorikuviot, kuten ”Skorbutissa” tai ”Chemtrailsissa”, ovat tasapainossa ”Hallo Von Der Anderen Seitestä” löytyvän rennon ambientin ja ”Demutin” nostalgisen lämmön kanssa. Mestarillisen ”Ki-Bou’n” hellä työntö jopa tuoksahtaa klassiselle deep housella, mikä yhdistää Vermont-projektin Plessowin ja Worgullin pääuriin tanssilattioiden liikuttajina. Vermontin jokainen uusi kappale on jatkuvasti kiinnostava, mukaansatempaava ja rikas rakenteiltaan, ja ne paljastavat mukana olevien tuottajien kokemuksen, tarkkuuden ja päättäväisyyden. Samalla ne avaavat Worgullin ja Plessowin sanavarastoa kärsivälliselle kokeilulle ja hienovaraisille löydöille. Musiikillinen herkku syntetisaattorifanaatikoille ja kaikille muillekin.