Wilco - A Ghost Is Born (20th Anniversary expanded 2LP edition)

Fakta A Ghost Is Born -albumin nauhoituksessa Wilco koostui Jeff Tweedystä, John Stirrattista, Leroy Bachista, Glenn Kotchesta ja Mikael Jorgensenista. Jim O'Rourke, joka oli miksannut bändin edellisen levyn Yankee Hotel Foxtrot, oli albumin toinen tuottaja yhdessä Wilcon kanssa. Leroy Bach lähti Wilcosta sessioiden päätyttyä, ja bändi ilmoitti kahden uuden jäsenen liittymisestä: Pat Sansone ja Nels Cline. Sansone ja Cline kiersivät Wilcon kanssa AGIB-levyn promootioon, ja kokoonpano on pysynyt samana vuodesta 2004. Tweedy kertoi Mehrille uuteen liner notes -tekstiinsä: ”Kun teimme sen levyn ja löysimme tämän kokoonpanon, siitä alkoi jotain. Bändistä tuli sellainen, joka osaa soittaa mitä tahansa. Siksi olemme yhä täällä ja jatkamme kaksikymmentä vuotta myöhemmin.” Wilco aloitti A Ghost Is Bornin sessiot vuoden 2002 alussa Chicagon Soma E. M. S. -studiossa, jossa ne olivat miksanneet Yankee Hotel Foxtrot. Suuri osa albumista nauhoitettiin studiossa livenä O'Rourken ja insinööri Chris Shawin kanssa. Siellä he tapasivat myös insinööri ja tulevan bändikaverin Mikael Jorgensenin. Somessa bändi alkoi hahmotella musiikkia Tweedyn sanoitus-, runo- ja proosamuistiinpanojen pohjalta. Mehr huomauttaa: ”Perinteisempien kappaleiden nauhoitusten välissä ryhmä teki studiossa sarjan konseptuaalisia improvisaatioita. Näitä musiikillisia kokeiluja kutsutaan yleisesti nimellä ’Fundamentals’... ne olivat osa sitä, mitä Kotche kuvasi ’yritykseksi etsiä uutta ryhmäidentiteettiä. Nähdä, mitä tästä bändistä voisi tulla.’” Syksyllä 2003 bändi muutti New Yorkiin viimeistelemään nauhoitukset Sear Soundissa. ”Tuntui siltä, että bändin piti päästä pois Chicagosta, pois siitä työskentelytilasta, jossa oli ollut, ja ajatella vain levyn tekemistä”, O'Rourke kertoi Mehrille. Siellä, soittaen yhdessä suuren studion nurkassa, albumi alkoi saada lopullisen muotonsa. Riippuvuuden ja vieroitushoidon jälkeen Tweedy kertoi jälkikäteen, miltä A Ghost Is Born hänestä tuntuu. Kuten hän Mehrille sanoi: ”Pelkäsin, että levystä tulee jotain synkkää, joka ei enää tunnu minulta. Mutta levy oli minua edellä ihmisenä. Se oli se osa minusta, jota yritin suojella: innostunut ja raivoissaan maailmasta, mutta myös avoin ja rakastava. Pääsin siihen musiikissa ennen kuin pystyin saavuttamaan sen tunteella omin avuin.”